Olin ITK-konferenssissa puhumassa useassakin tilaisuudessa kouluun tulevista ohjelmoinnin tai koodauksen vaatimuksista.
Juttelin Koodikerhon Otto Kekäläisen kanssa lyhyesti. Kävimme läpi Koodikerhon ja Koodiaapisen rooleja ja tehtävänjakoa. Koodikerhossa on hyvä konsepti, oma brändi ja erinomaisia materiaaleja. Niitä kannattaa tarpeen mukaan tuoda esiin Koodiaapisessa. Koodikerhossa taas voidaan mainita Koodiaapinen paikkana, jossa opettajat saavat lisätietoa aiheesta. Totesimme, että Koodiaapisen kannattaa keskittyä nimenomaan OPS2016:n tuomiin vaatimuksiin, pedagogiseen näkökulmaan sekä oppiaine- ja kurssikohtaisten materiaalien, esimerkkien ja ideoiden keräämiseen. Vaikka Koodikerhossakin on mukana opettajia, ne ovat niitä vapaaehtoisia, asiaan jo innostuneita. Koodiaapisen kohderyhmä ovat opettajat, jotka eivät ole aiheesta innostuneet.
Perjantaina 17.4.2015 klo 9.30 ITK-konferenssin salissa 24 esittelin Tero Toivasen kanssa Koodiaapisen tausta-ajatusta ja kannustin osallistujia mukaan talkoisiin. Esitin täydelle salille Koodiaapisen periaatteet. Kävin niitä myös useissa kahden keskisissä keskusteluissa ja koetin löytää vasta-argumentteja. Sellaisia ei juurikaan esitetty. Päinvastoin, Koodiaapisen toteutus sai kaikilta kannatusta. “Juuri tätä tarvitaan.”
Koodiaapisen taustalla olevat koodauksen perusteesit ovat seuraavat:
- OPS2016 edellyttää ohjelmallista ajattelua ja eritasoista koodaus/ohjelmointiosaamista 1. luokalta alkaen aina yläkouluun asti. Matematiikassa ja käsityössä erikseen, muuten laaja-alaisissa taidoissa.
- Opiskelussa tarvitaan neljää alkeistaitoa, jotka ovat lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja koodaus.
- Näiden alkeistaitojen avulla mahdollistuvat seuraavan tason kyvyt: ymmärtäminen, ongelmanratkaisu ja luova ilmaisu.
- Tässä ei ole kyse ammattilaisohjelmoinnin käytäntöjen opiskelusta, vaan kyvystä ohjata tietotekniikkaa oman työn tukemisessa. Kaikissa mielekkäissä tehtävissä (opiskelussa ja työssä) on osia, jotka vain ihminen voi tehdä, sekä osia, jotka myös kone voi tehdä. Jälkimmäiset kannattaa lähes aina automatisoida, eli “koodata” sopiva tietojärjestelmä tekemään ne asiat.
Koodiaapisen periaatteet ovat tässä:
- Avoimuus: Kaikki Koodiaapiseen tehtävä aineisto lisensoidaan avoimella CC BY-SA -lisenssillä. Koodiaapisesta voidaan linkittää muualla olevaan materiaaliin, joka voi olla muillakin tavoin lisensoitua.
- Yhteismaa: Kukaan henkilö tai taho ei omista Koodiaapista. Talkooporukkaa kutsuu kokoon IT-kouluttajat ry, mutta palvelin on Open Knowledge Finlandin Open Education -työryhmän demokraattisessa hallinnassa.
- Yhteinen talkoo: Kaikki halukaat saavat editointioikeudet Koodiaapinen.fi-sivulle. Mukaan kutsutaan kaikkia alalla toimivia henkilöitä ja organisaatioita.
Koodiaapisella on kaksi tavoitetta:
- Tarjota yksi, selkeä ja ymmärrettävä paikka opettajille tutustua koodaukseen ja saada tietoa sen mukaanottamiseksi eri oppiaineiden opetuksessa.
- Tarjota maksuton verkkokurssi suomalaisille opettajille koodauksen käytöstä opetuksessa.
Koodiaapisen sisältöön pitäisi tulla seuraavia osioita:
- Korkeintaan tunnin kestävä web-pohjainen koodausharjoite, jossa opettaja saa kokea koodaamista. Koodaustunti on luultavasti juuri sitä, mitä tähän tarvitaan.
- OPS2016:n aukipurku ja ohjelmointiin liittyvien kohtien auki purkaminen.
- Videomuodossa eri oppiaineiden ja luokkien opettajien kertomana, millaista koodaus on ja mitä he tekevät oppilaidensa kanssa.
- Kuratoitu luettelo koodaukseen soveltuvista työkaluista ja ympäristöistä.
- Kuratoitu luettelo eri oppiaineisiin soveltuvista koodausharjoituksista ja materiaaleista.
- Massiivinen avoin verkkokurssi eli MOOC syksyksi 2015.
Ja kaikki tämä pitäisi muotoilla kokonaisuudeksi, joka on lähestyttävä, helposti navigoitavissa ja ymmärrettävä.
Siinäpä tärkeimmät. Näistä asioista saa olla samaa tai eri mieltä. Tässä eivät ole lopulliset vastaukset, vaan tämänhetkinen näkemykseni tilanteesta.
Vastaa